juhanaturpeinen

Kyvyttömien puolue

Politiikassa puhutaan aina paljon koulutuksesta ja sen tärkeydestä, mutta harvoin siitä mihin koulutuspolitiikalla tähdätään. Sillä saralla erot ovat suuret saman kuuloisen kuoronkin piirissä. Historiallisesti Suomi on ollut hyvä ja edelläkävijä tasa-arvoisen kulutuksen tarjoajana, jolla on saatu suuri osa kansasta koulutettua hyvin ja samalla kohotettu kansallista kilpailukykyä. Olemme tarjonneet erinomaiset mahdollisuudet lahjakkaille yksilöille nousta köyhästä perhetaustasta huolimatta varakkaimpien joukkoon.

 

Kehityksellä on kuitenkin aina häviäjänsä. Korkea sosiaalinen liikkuvuus nosti paljon ihmisiä ylös, mutta toki myös laski monia hyvillä lähtökohdilla varustettuja alas, jos he eivät kyenneet pärjäämään koventuneessa kilpailussa. Ja sen seuraukset näkyvät nyt käytännön koulutuspolitiikassa.

 

Viimevuosina on tehty paljon päätöksiä, joilla köyhimpien mahdollisuuksia on heikennetty. Varsinaisesti kouluttautumista ei ole estetty, mutta erilaisia esteitä ja haittoja on kasattu sen verran opintielle, että vanhempien sosiaalinen ja taloudellinen pääoma on alkanut taas ottaa vallan lasten menestyksestä. Sosiaalisen pääoman etua ei politiikalla niin helposti tasoiteta, mutta taloudellisten erojen vaikutukseen pystytään vaikuttamaan. Tavallaan kilpailu huipulle pääsystä on juoksukilpailu, jossa vanhempien pääomilla saa etumatkaa. Aiemmin rakensimme koulutusjärjestelmäämme niin, että etumatkan etu kaventui ja nyt etumatkaa pyritään kasvattamaan.

 

Toki positiiviseen kehitykseen johtaneita toimia aktiivisesti vastustettiin aina samalta taholta, mutta muiden yhteistyöllä rakennettiin maailmanmainetta niittänyt koulutusihmeemme. Politiikan suunta on kuitenkin muuttunut ja yksi rakentajista on hypännyt sen vastustajan kelkkaan ja lähtenyt viemään meitä takaisin vanhan maailman malliin, jossa vanhempien pääomat ratkaisevat lasten menestyksen. Ehkä menemme takaisin tosi vanhaan tosi hyvään aikaan, jossa suureen oppineisuuteen ja sivistykseen riitti kun kotiopettaja kykeni opettamaan lapsosen lukemaan yhden kirjan. Maailmassa jossa suurin osa ei osaa lukea se riittikin jo itsensä kutsumiseen osaksi sivistyneistöä. Ja kyseiset ihmiset toki itsensä sivistyneistönä näkivätkin.

 

Mutta mistä tämä kehitys kumpuaa? Itse uskon että taustalla on vanhempien pyrkimys varmistaa omien lasten pärjääminen. Historialliset kokemukset siitä, että pohjoismaisella mallilla varakkaan perheen lapsi todennäköisemmin joutui kilpailussa taipumaan alemmalle tasolle, johti nyt vastakkaiseen kehitykseen. Kun ei voi aina luottaa siihen, että oma lapsi on erityisen kyvykäs vapaassa kilpailussa, niin aina voi laittaa kapuloita muiden rattaisiin. Ja juuri sitä opetuksesta ja opintotuista leikkaaminen sekä nyt esiin tuotu koulutuksen maksullisuus ovat. Eivät ne suoraan estä ketään, mutta tuovat sen verran hidastetöyssyjä köyhien tielle, että kyvyttömät rikkaat pääsevät helpommalla.

 

Ja siitä perimmäisenä on kysymys, että uskooko riittävästi omien lasten kykyyn pärjätä, että uskaltaa tukea pohjoismaista sosialidemokraattista koulutusmallia. Jos ei usko, niin ajaa koulutuspolitiikkaa tavalla, joka ensisijaisesti tukee kyvyttömien rikkaiden menestymistä. Tässä linjaerossa tulee ne puolueiden linjaerot selvästi esiin, kaikesta koulutuksen tärkeydestä höpisemisestä huolimatta. Sosialidemokratia vaati uskallusta tehdä tasa-arvoista koulutuspolitiikkaa koko kansan tason noston eteen. Jos ei ole uskallusta, niin sitten valitaan muiden kampittamisen linja yleistä etua vastaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Se niin kutsuttu Amerikkalainen unelma eli täällä Suomessa. Nyt teemme politiikkaa, jossa sitä pitää oikesti lähteä hakemaan maailmalta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Työtä ja toimeentuloa Suomessa tarvitaan, turhia koulutuksia käytetään vain tilastojen kaunistamiseksi. Sossuilla nyt ei ole mitään järkevää esitettävää talouden nostamiseksi, ei kyllä hallituksellakaan, se tekee mitä EKP määrää.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Työtä toki saajos tarpeeksi halvalla työpanoksen myy. Kovin suositulta tuo takaisin kehitysmaaksi -strategia toki oikeiston piirissä vaikuttaa, mutta mitään järkeä siinä ei ole. Suomen menestys on perustunut koulutukseen ja osaavan ja koulutetun työvoiman korkeaan tulotasoon. Sen varassa on ollut kansallisen vaurautemme luonti ja siksi siltä tieltä pokeeaminen on vaarallista ja vastuutonta.

Tuolla sinun linjallasi on toki se selvä loputulos, että kun oikeisto on hyvä ottamaan velkaa ja leikkaamaan tulevaisuuden kasvun eväistä, niin Kreikan tietä kuljetaan vauhdilla. Sitten kun sitä tietä kuljetaan tarpeeksi pitkälle, niin EKP ja IMF tekevät päätökset puolestamme. Kunnallisvaaleissakin äänestetään siitä, jatkammeko takaisin kehitysmaaksi projektia kyvyttömien rikkaiden etuja ajamalla, vai jatkammeko linjaa kilpailusta kansakuntien kehitysen kärjessä koko kansan hyväksi. Se vaatii kaikkien koulutusta ja panostamista jokaisen sumalaisen kykyjen maksimointiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Työtä toki saajos tarpeeksi halvalla työpanoksen myy."

Mitä merkitystä on näennäisellä työpaikalla josta ei saa palkkaa vaan Kela maksaa elämisen? Rakenna siinä sitten perhettä minimitoimeentulolla.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #6

Sillä voi olla sosiaalista merkitystä. Ne työpaikat, joistamaksetaan kunnon palkkaa, vaativat yhä useammin myös kunnon koulutuksen. Siksi ihmisten kouluttaminen korkealle kannattaa niin yksilön kuin valtionkin näkökulmasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Nojaa, miten sen nyt ottaa. Kun tarkastelee koulutuksen periytyvyyttä, mieleen nousee väkisinkin ajatus, että maksuton koulutus on ennemminkin tukeva tulonsiirto "köyhiltä" hyvätuloisille ja heidän jälkikasvulleen.

Siitä olemme todennäköisesti samaa mieltä, että järjestelmän pitää olla sellainen, että se estää tai vaikeuttaa mahdollisimman harvaa hakeutumasta koulutukseen. Se on sitten eri asia, tarkoittaako se "ilmaista" opintotukea, vai lainaa, joka maksetaan takaisin valmistumisen jälkeen, mikäli työtulot ylittävät tietyn rajan. Tilanne kun kuitenkin on sellainen, että eräillä aloilla maksuton koulutus on myöhemmillä tuloilla mitattuna saajalleen satojen tuhansien eurojen lahja.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Laina on merkittävä hidaste. Se ei ollut sitä silloin kun duuni oli varma valmistumisen jälkeen. Nyt kun mikään ei ole varmaa, lainapohjainen koulutus on riski joka ohjaa koulutusvalintoja. Todennäköisimmin ne riskipitoisimmat opiskelupaikat jäävät niille, joille opiskelu ei ole taloudellinen riski tai joilla sosiaaliset suhteet auttavat oikean työn löytymistä. Taideaineet lienevät hyvä esimerkki sellaisista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset