*

juhanaturpeinen

Vihreiden kahdet rattaat

Kuntavaalien alla Vihreissä puhaltavat uudet tuulet. Heillä on useita ehdokkaita, jotka edustavat todellista tieteellistä linjaa energiapolitiikassa ja sitä kautta taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Näkökulma on avoin, eikä perinteisen propagandan vanki. Tänään Antti Van Wonterghem kirjoittaa vihreiden sivustolla ydinvoiman käytöstä tavalla johon ei Vihreiden linjassa ole totuttu, mikä sopiikin hyvin sivuston väitteeseen tiedepuolueesta. Täällä Turussa listalla taitaa myös olla ainakin yksi järki- ja tiedelinjan edustaja. Mutta voiko tähän luottaa, vai ajavatko Vihreät vain härskisti kaksilla rattailla.

 

Vihreä valtavirta puheenjohtaja Ville Niinistö etunenässä on edustanut täysin toista lähestymiskulmaa ilmastonmuutos ja energiakysymyksissä. Ja se ei ole ollut tieteen näkökulma, vaan pahimman luokan vaihtoehtoisten faktojen pölhöpopulismia. Energiapolitiikan pitkän linjan ongelmana on ollut se, että Vihreät ajavat tieteenvastaisilla argumenteilla tai muuten vaan pölhöpopulistisilla väitteillä omaa ainoaa vaihtoehtoaan, eli pelkkiin uusiutuviin perustuvaa energiantuotantoa. Ikävä kyllä mitään tieteellistä pohjaa linjalle ei löydy. Taustalla on pitkän linjan ydinvoimavastaisuus, jota on ryyditetty mitä kohjommilla vaihtoehtoisilla faktoilla ja pelottelulla vuosikymmeniä. Se pitkän aikavälin linja on paljon ilmastonmuutosongelmaa vanhempi poliittinen valinta, joka on uuden ongelman tultua esiin muuttunut täysin kestämättömäksi lähtökohdaksi energiapolitiikassa. Hiilidioksidin tultua ongelmaksi, heidän vaihtoehtonsa ydinvoimalle, eli hiili muuttuikin ongelmaksi ja jäljelle jäi vain ikuiset lupaukset, eli tuuli- ja aurinkovoima. Puolue ei kuitenkaan valinnut tieteellistä linjaa, jossa politiikka olisi sopeutettu päivittyneeseen tieteelliseen informaatioon, vaan se valjastettiin alkuperäisen propagandan palvelukseen.

 

Mutta mikä on äänestäjän kuluttajansuoja tässä kaksien rattaiden taktiikassa. Muutama yksittäinen tieteellisen linjan ehdokas ei tee kesää, jos valtavirta jatkaa tieteenvastaisella pölhöpopulismilla puheenjohtaja etunenässä. Vähän kuin äänestäisi suvaitsevaista persua, ääni hyödyttää todennäköisimmin rasisteja. Tosin vahvasti epäilen suurimman osan näistä tiedepuolueiden ehdokkaista olevan täysin pihalla tästä puolueen ideologian keskiössä olevasta asiasta. Yleispuolueessa ei ympäristön näkökulmasta ole jäljellä muuta kuin vihreäksi maalattu kulissi. Tilanne herättää toivoa paremmasta, mutta matka tiedepuolueeksi energia- ja ympäristöasioissa on vielä kovin pitkä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Paikallisesti seuraavalla valtuustokaudella Turussa tulee taas esiin kunnan yhtiön investointi Fennovoimaan. Jos Vihreistä valtuustoon nousee pölhöpopulistit, keskustelu on taatusti toisenlaista kuin tiedelinjan ehdokkaiden kohdalla olisi. Ikävä kyllä todennäköisyys aivottomaan pölhöpopulismiin on valtaisasti suurempi kuin asialinjaan, sillä onhan meillä pölhöpopulistien linjan kovin käri tarjolla.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Putinin voimala on tieteellisesti järkevä? Tulee mieleen menneiden aikojen tieteellinen sosialismi. Samalla tavalla ne entiset vasemmiston tieteelliset unelmat romahtivat kuin Fennovoimalan referenssinä käytetty, edelleen keskeneräinen, Leningrad II voimala on romahtanut jo kaksi kertaa. No, luultavasti ongelma poistuu, kun järjetöntä hanketta ei saada koskaan edes käyntiin.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Joku toinen voimala olisi tietysti parempi, mutta Fenno on parempi kuin osta se sähkö suoraan Venäjältä. Putinin voimala on kuitenkin reaalimailman vastaus ongelmaan ja naapurissa osaavat kyllä ydinvoimaloita tehdä. Vihreillä on tarjolla vain vaihtoehtoisen todellisuuden ratkaisuja.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #8

Hys, ei saa sotkea Vihreää satua faktoilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Loviisan Neuvostoliittolaiset ydinvoimalat ovat olleet Suomelle energiapoliittinen lottovoitto ilman hajuakaan idealismista. Sama vika Olkikuodon länsimaisissa ydinvoimaloissa, takuuvarmaa ja edullista sähköenergiaa.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Ne ovat olleet erinomaisia halvan ja puhtaan energian tuotantolaitoksia. Mutta eivät sovi siihen Vihreiden satuun, jolla kannatus on luotu. Nyt kun hiilidioksidi on ongelma, ei toimivaksi todettuja vaihtoehtoja juuri ole muita. Vihreät toki väittävät tuulen ja auringon hoitavan, mutta Saksa on osoittanut sen olevan toimimaton tie. Saksa tosin edelleen markkinoidaan mahtavana onnistumisena, vaikka parilla sadalla tukimiljardilla on vain korvatttu ydinvoima ja päästöt eivät ole laskeneet. Juuri se Saksan Energiewenden surkean epäonnistumisen vääntäminen esimerkiksi onnistuneesta energiapolitiikastaon sitä tujakkaa vaihtoehtoisilla faktoilla ryyditettyä fulla, mitä valtavirta tarjoaa.

Hieman on jäänyt avoimeksi, ajetaanko tiedelinjan ehdokkailla sisään faktapohjaista uutta Vihreyttä, vai vain sumutetaan tukemaan sitä perinteistä pölhöpopulismia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Vihreät on yhteiskunnan syöpä. Heidän agenda on toteuttaa DDR:ssä kehiteltyä ideologiaa, jolla tuhotaan läntimainen talousjärjestelmä.

Suomessa he ovat onnistuneet todella hyvin. Moni korpikommunisti on huomannut vihrät paremmaksi kuin kommunismi.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Vihreillä on paljon hyviä ominaisuuksia. Liberaalina kaupunkilaisena yhteisiä arvoja löytyy paljon ja niitä voi politiikassakin ajaa yhteistuummin. Ongelma-alue on sitten tuo ympäristöpolitiikan pölhöpopulismi, jossa faktapohjaista asialinjaa kannattavana yhteistä alustaa ei löydy.

Itsehän olen petetty asiakas Vihreiden suhteen. Haksahdin itse muinoin äänestämään kuntavaaleissa hyvää tyyppiä Vihreistä. No eihän se mennyt läpi, vaan todellisuudesta vieraantuneita populisteja. Ja mitä enemmän itse otin selvää energia- ja ympäristöasioista, sen suuremmaksi kuilu sen populismin ja todellisuuden välillä kävi. Ja samalla laski todennäköisyys saada se ääni uudemman kerran. Toki liityttyäni demareihin se ääni muuttui täysin menetetyksi mahdollisuudeksi. Kun päätin ruveta aktiivisesti osallistumaan itse, Vihreät olivat jo täysin poissa vaihtoehdoista.

Toimituksen poiminnat