*

juhanaturpeinen

EK:n kyvyttömyyden väistämätön seuraus

EK veti johtopäätökset omasta kyvyttömyydestään ja lopetti leikin kokonaan. Kiky-sopimuksesta saakka on ollut selvää, ettei EK:n kanssa kolmikannasta ole tullut mitään, mutta kyvyttömyys on näkynyt heidän toiminnassaan jo pidemmän aikaa.

 

Perusongelmana on se, että neuvotteluissa pitäisi olla kolme ryhmää, jotka edustavat kolmea eri näkökulmaa ja eturyhmää. Neuvotteluissa ovat olleet työntekijät edustamassa omia etujaan, työnantajat edustamassa omaa etuaan sekä valtio vahtimassa omaa etuaan ja uhkailemassa, kiristämässä ja lahjomassa suotuisia sopimuksia kahden muun välille. Sillä menetelmällä keskeisimmät intressit ovat päässeet vaikuttamaan lopputulokseen ja homma on toiminut.

 

Järjestelmä lähti lapasesta jo kauan ennen kikyä kun EK on luisunut järjestelmällisesti edustamaan vain vientiyritysten etuja ja ennen kaikkea niiden toimitusjohtajien lyhyen tähtäimen tavoitteita. Niinpä siellä tavoitteena ei ole enää ollut saada kohtuullisia yleisiä sopimuksia, joilla koko maa kehittyy, vaan on pyritty tulosbonusten laukaisemiseen korkeintaan vuoden perspektiivillä. Kikyyn päästyämme myös maan Hallitus lähti samaan kelkkaan ja edusti neuvotteluissa ensisijaisesti vientiyritysten johdon etuja, ei valtion etua. AY-liike sentään pyrki ajamaan edelleen työntekijöiden etuja. Lopputulos oli sen mukainen, eli valtion ja suurimman osan yrityksistä näkökulma jäi täysin paitsioon. Se taas näkyy hyvin kotimarkkinoiden heikkoutena.

 

Niinpä EK:n vetäytyminen on loogista jatkumoa sille, etteivät he ole hoitaneet sitä tehtävää mitä varten he ovat olleet olemassa. Sopimukset tehdään liittotasolla ja valtion näkökulma jää myös samalla hoitamatta Sipilän vatuloitua kiky:ssä valtion edun roskakoriin. Mielenkiintoista onkin nähdä mikä rooli EK:lle enää jää. Keskittyykö se ajamaan edelleen vain vientifirmojen toimitusjohtajien etuja ja toimimaan Kokoomuslaisten poliitikkojen loppusijoituspaikkana, vai keksivätkö itselleen jonkin oikeasti merkittävän yhteiskunnallisen roolin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tälläistä tekstiä tulee kun ei vaivaudu seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu.

Talousongelmat eivät missään kohtaa ole päässeet laskemaan kotimarkkinoiden kysyntää, siitä on megalomaaninen velkaelvytys pitänyt huolen. Päin vastoin, sekä yksityinen että julkinen kysyntä ovat KASVANEET useita prosentteja laskeneesta bkt:stä huolimatta.

Kyllä, vienti oli nyt keskiössä. Ihan siitä syystä että se on tässä pahiten kärsinyt aiempina vuosina.

Ja mistä ihmeestä olet repinyt ajatuksen että EK ajaa vientiyritysten toimitusjohtajien etuja?

Missä luottamusmieskoulussa ihmisistä tehdään noin yksisilmäisiä?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Velkaelvytystä ei ole tapahtunut. Velka on valunut lähinnä pääomaverojen alennuksen kautta pois taloudesta ja kulutuksesta. Leikkaukset on myös kohdistettu niin, että ne ovat tehokkaasti poistaneet kulutuskysyntää. Kulutuskysyntä on se mikä työllistää ja pyörittää taloutta. Vienti taas on ruvennut vetämään jo ihan ilman kikyäkin, mutta kotimarkkinat sakkaavat. Ikävä kyllä ihmiset vain hämääntyvät siitä että luulevat päällä olevan velkaelvytyksen, vaikka kyse on lähinnä vastikkeettomasta ja hyödyttömästä rahansiirroista pääomalle.

Vientiyritysten toimitusjohtajat hyötyvät ensisijaisesti palkanalennuksista. He saavat nostettua yritystensä tulosta ilman todellista yritystoiminnan kehittämistä tai tuottavuuden parantamista. EK:n ajama linja taas on ollut erityisen huono kotimarkkinayrityksille, joiden tulosta heikko kotimarkkina rasittaa. Ostovoiman heikkous näkyy varsinkin kaupan alan kurjistumisessa ja Stockan toimari jo ottikin hatkat EK pestistään aiemmin.

Tällaista oppii Kauppakorkeakoulussa. Sielä opitaan, että markkinataloudessa toimijat ajavat aina omaa etuaan. Markkinatalous taas ei voi toimia jos oletusarvona on että toimijat ajavat jonkun muun etua. Siispä järjestelmät, joissa työntekijöiden oletetan ajavan työnantajien etuja eivät ole markkinatalouden logiikan mukaisia. Kun EK:n pomot ovat lähteneet ajatuksesta, että muut kuin heidän eturyhmänsä eivät saisi ajaa omia etujaan ja pöljä hallituksemme vielä lähti siihen mukaan, on toiminta tuomittu epäonnistumaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Velkaelvytystä ei ole tapahtunut. Velka on valunut lähinnä pääomaverojen alennuksen kautta pois taloudesta ja kulutuksesta. Leikkaukset on myös kohdistettu niin, että ne ovat tehokkaasti poistaneet kulutuskysyntää. "

Taas olet unohtanut katsoa tilastoista kuinka kysyntäerät ovat kehittyneet. Kotimainen yksityinen ja julkinen kulutus; Juhani Turpeinen sanoo että ne ovat laskeneet ja tilastokeskus sanoo että ne ovat kasvaneet. Oletetaan nyt että tilastokeskus on tässä luotettavampi kuin mutusi. Kasvanut kulutus yhdessä laskeneen bruttokansantuotteen kanssa edellyttää ns. Elvyttävää talouspolitiikkaa.

Millä mittarilla vienti on ruvennut vetämään?

Tilastokeskus 15.2.2017:

"Vaihtotase oli joulukuussa 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Koko vuoden 2016 vaihtotase oli 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvo laski kolme prosenttia edellisvuoden joulukuusta. Pääomaa virtasi Suomesta nettomääräisesti. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta."

Onko faktoilla sinulle mitään merkitystä?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #3

Mielenkiintoinen kysymys, josta yllättävän vähän puhutaan on se, että miksi se vienti ei sitten vedä? Hallituskin puheissaan käänteestä parempaan jättää aika lailla sivuraiteelle tämän alueen, jonka pitäisi olla yksi avaintekijä?

Kiky on saatu jne, mutta ei vaan lähde. Pitäisikö elinkeinoelämän tehdä itse jotain? Eikö tuotteet kelpaa, jos ei iin kannattaako jatkuvasti vähentää panostuksia uusien tuotteiden kehittämiseen kuten on tapahtunut 2012 lähtien? Kannattaako hallituksen leikata Tekesistä ja tutkimuksesta?

Kaupan päälle EK sotki koko pakan:
"Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin pitää EK:n päätöstä vastuuttomana. Hänen mukaansa nyt irtisanotut keskusjärjestösopimukset muodostavat keskeisen osan työmarkkinajärjestelmästä.
- Haluaako EK todellakin julistaa sodan tilanteessa, jossa Suomen taloudessa näkyy vihdoinkin valoa? Selin kysyy järjestön tiedotteessa.

Hän ennakoi tulevasta liittokohtaisesta neuvottelukierroksesta vaikeaa.
- EK:n päätös romuttaa nyt viimeisetkin ajatukset siitä, että tuleva liittokohtainen neuvottelukierros olisi sopuisa. Jokainen liitto lähtee nyt neuvotteluihin omilla tavoitteillaan, joissa on mukana kaikki irtisanottujen keskusjärjestösopimusten asiat."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702152200071...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Jaa. Suomen t&k panostukset ovat edellee aivan maailman kärjessä. Edellä on noin 5 maata.

Sinänsä on mahdollista että jonkinlaista käännettä on tapahtumassa sillä investoinnit ovat kuitenkin lisääntyneet.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

Suomen panostuksilla tarkoitat kenen panostuksia ja millä ne saadaan kärkipäähän, kun esim muissa Pohjoismaissa uutisointien perusteella panostusten suunta on ylöspäin?

Jos panostukset ovat kuten kerroit, niin sitten ne kohdistetaan väärin ja osin kenties ideologisesti kuten tapahtuu bioenergian osalta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

"OECD-tiimi toteaa, että hallituksen päätös leikata yrityksille suunnattua ja yritysvetoista TKI-rahoitusta poikkeaa selvästi monien verrokkimaiden toimenpiteistä. OECD-tiimi ehdottaakin korjaavia toimenpiteitä tälle alueelle soveltavan tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistamiseksi."

http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uu...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Yksityinen ja julkinen tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus on Suomessa edelleen maailman kärjessä, joskin ne ovat viime vuodet joko pysyneet paikallaan tai lievästi laskeneet. Viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen Suomi oli ilmeisesti maailman ykkönen. Voi olla että pelkkä t&k - raha ei sittenkään riitä.

Kohdennuksesta on tullut toki paljon kritiikkiä t&k-klubin sisältäkin. Rahoitus hajoaa ympäriinsä eikä vahvuuksiin satsata tarpeeksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Pekka,
onko sulla jossain hyvää linkkiä noihin yrityksien omiin panostuksiin, en oikein meinaa uskoa että niissä oltaisiin enää lähelläkään kärkipäätä. Esim isoista yrityksistä teleoperaattorit ovat viime vuosina olleet todella surkeassa jamassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Euroopan teollisuusjohtajien järjestön tämän vuoden arviossa Suomen t&k panostukset per bkt arvioitiin Euroopan korkeimmiksi - joskin niiden käyttämät luvut olivat muistaakseni vuodelta 2015. Tuo OECD:ltä tilattu raportti tulee varmasti antamaan hyvän kokonaiskuvan tilanteesta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #8

Suomessa edelleen maailman kärjessä,

Aika outoa Kiky vaatimus jos tuo pitää paikkansa? Kyllä -03 lähtien palkkamaltilla sen on täytynytkin jotain saada aikaan.
Vaikka Suomi oli 9 rikkain valtio -03-08 Palkkamalttia vain vaadittiin ?

No nyt on tulos ETLAN mukaan se että kotimainen kulutus tyssää ja-19 mennessä velka on BKT/68%
Raja on BKT/60%
Mutta onpahan urakalla lapioitu yrityksille verohelpotuksia,poistettu sosiaaliturvamaksuja .
Töitä vain ei löydy eikä investointeja uusiin työpaikkoihin .
(Panama-tilit kasvaa?)

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #3

Pekka, jos väittää toisten valehtelevan, kannattaisi edes lukea mitä on kirjoitettu. En sanonut kulutuksen laskeneen, sanoin politiikkaa tehdyn niin että sitä on poistettu. Toisin sanoen kulutus olisi kasvanut selvästi enemmän ilman tehtyä typerää politiikkaa. Ja kasvaahan sen aina pitääkin, kulutuskysynnässä paikallaan pysyminen on jo heikentymistä.

Vaihtotasekin on parantunut pidemmällä aikavälillä. Nokia ei tule takaisin, joten ne muinaiset lukemat voi unohtaa ja olla iloinen jos pääsisimme vaihteeksi plussalle. Kaikkihaneivät taloudessa edes voi ola plussalla kyseisessä luvussa. Jos vienti ei olisi ruvennut vetämään, lukumme olisivat selvästi heikommat. Mutta lopulta kyse on investoinneista ja työn alla olevien investointien vaikutus tulee olemaan merkittävästi positiivinen. Ja ne suuret investointipäätökset tehtiin ennen kiky-sekoilua ja sitä edeltäneen kilpailukyvyn perusteella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Siis lisäksi väitit että velkaelvytys on käytetty pääomatulojen verotuksen alentamiseen. Sinänsä erikoista sillä reaalitulot ovat kasvaneet vuodesta 2008 eniten pienituloisimmassa desiilissä joka ei juurikaan saa pääomatuloja, vaan jonka tulot muodostuvat pääosin tulonsiirroista. Pienituloisimmilla reaalitulojen kasvu on lähes 10%. Suurituloisin prosentti joka saa eniten pääomatuloja taas on menettänyt reaalituloistaan liki 4%.

(Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto)

Jos edellisen vuoden aikana vienti väheni 3% ja viimeisen kuukauden vaihtotasekin oli toista sataa miljoonaa miinuksella, on vaikea käsittää mistä revit käsityksen "viennin vetämisestä". Siis kai sinulla on jokin lähde joka saa sinut uskomaan mitä puhut?

Ja kulutuskysyntäväitteestäsi; ei, jos tuotanto laskee niin kotimaisen kulutuksen ei tietenkään pitäisi nousta. Sehän olisi siivellä elämistä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kikyn vaikutuksia tänään:
YLE
10:44 Rapala siirtää viehevalmistusta Vääksystä ulkomaille – kymmenet työpaikat vaarassa
10:43 UPM yt-neuvotteluihin Jämsänjokilaaksossa – vähentämässä 43 työpaikkaa

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Sipilä ja kumppanit saavat kiittää edellistä hallitusta.

- Moni talousasiantuntija on sitä mieltä, että päätös laskea yhteisöveroa 24,5 prosentista 20 prosenttiin on houkuttanut monia yrityksiä investoimaan Suomeen.

Metsä-Fibren hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan on sanonut suoraan, että yhteisöveron laskulla oli merkittävä vaikutus siihen, että yhtiö päätti tehdä jätti-investoinnin Äänekosken biotuotetehtaan perustamiseksi.
KL -17

Risto Salonen

Fibren vanha tehdas olisi pitänyt joka tapauksessa uusia. Ja kun uusii, niin tekee samalla vähän suuremman ja nykyaikaisemman. Fibren vahvuus on havusellu, jota parhaiten voi tehdä Pohjoismaissa. Metsäliiton omistajilla on myös intressinsä saada puunsa myytyä hyvällä hinnalla.
Tietysti jos voitosta saa 4.5%-yksikköä enemmän kassaan, on myös etu, mutta ei investointia sentakia tehty.

Toimituksen poiminnat